Kymmenen Sivuaskel-vuotta

Sivuaskel/ Side Step Festival on Uuden tanssin keskus Zodiakin joka toinen vuosi Helsingissä järjestämä kansainvälinen festivaali. Se koostuu esityksistä, workshopeista, seminaareista ja taiteilijatapaamisista. Suhteellisen pienimuotoinen, mutta sitäkin entusiastisempi festivaali järjestetään eri tiloissa Kaapelitehtaalla.

Alkujaan pienestä ja intiimistä tapahtumasta on 10 vuodessa kehittynyt kansainvälisestikin aktiiviseksi ja kiinnostavaksi noteerattu nykyfestivaali, joka houkuttaa sekä korkeatasoisia kansainvälisiä esiintyjiä että seuraajia ja osanottajia. Sivuaskel erottuu muista tanssifestivaaleista temaattisten sisältöjensä tiedostavuudella, ajankohtaisuudella sekä henkisen ilmapiirinsä avoimuudella.

Sivuaskel alkoi taskukokoisena vuonna 1996. Sen aloitteentekijöinä ja järjestäjinä olivat suomalaistanssijat Soile Lahdenperä, Pia Lindy, Kirsi Niittyinperä, Liisa Pentti, Anita Valkeemäki ja Katariina Vähäkallio. He olivat opiskelleet 80-luvulla Hollannissa School for New Dance Developmentissa ja European Dance Development Centerissä. He halusivat luoda festivaalin, jolla voisivat tuoda esiin työskentelymetodejaan. Tuolloin vielä mm. release-alignement, body mind centering ja ideokinesia (engl. ideokinesis) olivat varsin vähän tunnettuja ja käytettyjä Suomessa. Uuden festivaalin myötä aloitteentekijäryhmä halusi myös luoda foorumin keskustelukulttuurille, jossa tanssintekijät pääsisivät myös itse määrittelemään taiteensa lähtökohtia ja suuntia, eivätkä olisi jatkuvasti riippuvaisia niistä ulkopuolisista määrittelijöistä, jotka saattavat olla tietämättömiä tanssin omista päämääristä ja käytännöistä.

Koreografien ja tanssijoiden edelleen kuratoiman Sivuaskelen päätavoitteena on ollut lisätä myös tanssista kiinnostuneen yleisön tietämystä nykytanssin eri virtauksista, työmetodeista ja tekijöistä. Siksi festivaali pyrkii tekijöiden ja yleisön välisen vuorovaikutuksen syventämiseen seminaareissa ja keskusteluissa, jotka valottavat festivaalitaiteilijoiden tanssinäkemyksiä, lähtökohtia ja lähestymistapoja. Festivaali on aina toiminut myös koulutustapahtumana alan ammattilaisille järjestämällä kansainvälisten tanssipedagogien työpajoja nykytanssin eri metodeista, tekniikoista ja harjoittamiskäytännöistä.

Vuodesta 2003 lähtien Sivuaskelen sisällöllisestä suunnittelusta ovat vastanneet Soile Lahdenperä, Kirsi Monni, Liisa Pentti ja Riikka Theresa Innanen.

Kontakti-improvisaatio ja koreografia

Toisen Sivuaskel-festivaalin teemana 1998 oli tanssi-improvisaatio. Sen kansainvälisinä opettajina ja esiintyjinä olivat Katie Duck (Hollanti), Stoffelina Verdonk (Ranska), Frans Poelstra (Hollanti), Benno Voorham & Company (Ruotsi), Måns Erlandson (Ruotsi) ja Aat Hougée (Hollanti). Suomalaisina festivaaliesiintyjinä olivat Jaana Klevering, Jaap Klevering, Suomussalmi-ryhmä ja Reijo Kela.

Kulttuuripääkaupunkivuonna 2000 Sivuaskel-festivaalin teemana oli koreografia ja koreografinen prosessi. Festivaalilla etsittiin vastauksia muun muassa kysymyksiin, miten tanssiteos saa muotonsa ja hahmonsa, miten ja mistä koreografia syntyy ja muotoutuu, mitä elementtejä kuuluu tanssin esityskompositioon, millä tavoin niitä järjestetään ja jäsennetään.

Festivaali kokosi Helsinkiin kansainvälisiä pedagogeja, koreografeja ja esiintyjiä, joilla on ollut merkittävä vaikutus nykytanssin kehitykseen. Festivaalilla esiintyivät ja opettivat muun muassa Russell Dumas (Australia), Simone Forti (Yhdysvallat), Pauline de Groot (Hollanti) ja Susan Rethorst (Hollanti). Sivuaskelessa esiintyivät lisäksi Silesian Dance Theatre Puolasta ja tanskalainen Granhøj Dans. Kotimaisia koreografeja festivaaleilla edustivat teoksillaan Jyrki Karttunen ja Paula Tuovinen.

Festivaalin aikana järjestetyissä Simone Fortin, Susan Rethorstin ja Pauline de Grootin vetämissä workshopeissa tutkittiin muun muassa koreografioitua ja improvisoitua liikettä, liikeilmaisun kommunikoivuutta sekä kineettisen ja verbaalisen mielen kohtaamismahdollisuuksia.

Tanssin, kielen ja ajattelun suhteista

Sivuaskel 2003:n teemana oli tanssin, kielen ja kirjoituksen monimuotoinen suhde. Festivaalin tavoitteena oli etsiä tanssin oman olemistavan ja sen käsitteellistämisen välistä yhteyttä. Kieltä ja kirjoitusta lähestyttiin sekä osana tanssin luovaa prosessia ja esitystaidetta että tanssin käsitteellistämisen, tutkimuksen ja julkisen puheen näkökulmasta.

Festivaalin esitykset liittyivät myös ilmaisullisesti festivaalin yleisteemaan. Kansainvälisinä esiintyjinä olivat ZOO/Thomas Hauert (Belgia), amerikkalainen postmodernin tanssin vaikuttaja Deborah Hay sekä saksalaisen Thomas Lehmenin teoskonsepti Schreibstück. Koreografit Martin Nachbar (Saksa), Mart Kangro (Viro) ja Liisa Pentti olivat kukin työstäneet Lehmenin kirjallisesta käsikirjoituksesta (‘partituurista’) oman näkemyksensä mukaisen tanssiteoksen kolmelle esiintyjälle. Sivuaskelessa eri teosversiot koettiin keskenään simultaanisesti näyttämölle limitettyinä. Festivaalin kotimainen esiintyjä oli Soile Lahdenperä liikettä, tekstiä ja puhetta yhdistävällä sooloteoksellaan.

Festivaalin workshopit käsittelivät tekstin tuottamista kohti esitystä sekä ajattelun ja liikkeen suhdetta. Deborah Hayn työpaja keskittyi tanssiajattelun laajentamiseen tanssijuudesta, koreografiasta, muodosta ja liikkeestä sisältämään myös laajemman kehollisen havainnon, jaetun läsnäolon ja esiintyjyyden kysymykset. Diana Theodoresin workshop avasi uusia intuitiivisia löytöretkiä kirjoittamisen ja liikkeen maailmaan. Kurssilla tutkittiin kirjoittamisen fyysisyyttä ja liikettä kirjoituksena.

Kirsi Monnin vetämän festivaaliseminaarin otsikkona oli ‘Tanssin ajattelu – puheenvuoroja liikkeen, ajattelun ja kielen suhteista’ (Thinking in movement – reflecting dance, writing and language). Englantilainen tutkija Ric Allsopp luennoi esittämisen, kirjoittamisen ja tekstuaalisuuden muuttuvasta suhteesta 1900-luvun modernissa ja postmodernissa esitystaiteessa. Filosofi Miika Luodon luennon aiheena oli kielen ja ajattelun suhde.

Edellinen Sivuaskel 2005 puolestaan toi yhteen legendaariset nykytanssin uudistajat, amerikkalaiset Steve Paxtonin, Lisa Nelsonin, Deborah Hayn ja Nita Littlen sekä William Forsythen entisen Ballett Frankfurtin tanssiryhmän Euroopasta. Festivaalin kokoavana teemana oli tanssi, havainto ja kehollinen ajattelu (Dance, perception and bodily thinking).

Steve Paxton ja Lisa Nelson esittivät uuden duettonsa Night Stand ja osallistuivat taiteilijadialogeihin, joissa esiteltiin heidän tanssihistoriaansa ja työskentelymetodejaan. Lisa Nelson piti myös viikon workshopin kompositiosta ja mielikuvituksen tajusta (Tuning Scores), joka keskittyi tutkimaan mielikuvituksen fyysistä perustaa. Deborah Hay vieraili Sivuaskelessa sooloteoksellaan A Lecture on the Performance Beauty. Hayn palkitusta ja runsaasti kansainvälistä huomiota saaneesta koreografiasta The Match nähtiin videoesitys. Nita Little piti kontakti-improvisaation workshopin kokemuksesta taitona (Framing the Boundless). William Forsythen tanssiryhmä esitti ohjelmistokokonaisuuden Frankfurt Dances. Se sisälsi pienoisteoksia viimeisen 16 vuoden ajalta muodostaen kokonaiskuvan William Forsythen ja hänen ryhmänsä työskentelyn eri vaiheista ja konsepteista. Illassa nähtiin myös Talal Al-Muhannan ja William Forsythen/Dana Caspersenin tanssivideoteoksia. Forsythen improvisaatiotekniikkaan tutustuttiin mestarikurssilla, jonka opettajana toimi tanssija Nicole Peisl.

Festivaalin kotimaisena esityksenä nähtiin koreografi Liisa Pentin ryhmäteos Wallpainted Abstractions. Kotimaisena asiantuntijavieraana kuultiin filosofi ja budoka Timo Klemolaa. Hän ohjasi workshopin tietoisen ja spontaanin liikkeen rakentamisesta kiinalaisessa yi quan (mind boxing) -kamppailutaidossa sekä vieraili keskustelijana festivaalin seminaarissa.

Sivuaskel 2005 oli ottanut varaslähdön jo vuonna 2004, jolloin Zodiak käynnisti kaksivuotisen kansainvälisen nykytanssin sooloprojektin. Sen koreografina ja vetäjänä toimi Deborah Hay. Projektin tuloksena Hayn koreografiaan The North Door syntyneistä kuudesta sooloesityksestä kolme kantaesitettiin Sivuaskel-festivaalilla 2005, esiintyjinä Jyrki Karttunen, Jenni-Elina Lehto ja Mickaël Stoeckel.

Sivuaskelen seminaarissa koreografi Kirsi Monni luennoi tanssikäsityksissä tapahtuneista muutoksista viime vuosikymmeninä. Muutoksia taustoitettiin keskusteluin mm. Deborah Hayn performance practise -työskentelystä ja sooloprojektin kokemuksista.

Koreografia ajassa

Sivuaskel/ Side Step Festival 2007 fokusoitui modernin tanssitaiteen merkittävimpään kärkeen kuuluvan amerikkalaisen koreografin, multimedia- ja elokuvataiteilijan Yvonne Rainerin (s. 1934) työhön ja tuotantoon. Rainerin yhä jatkuvan uran ja taiteellisen tuotannon valottaminen, sen merkityksen ja vaikutuksen tutkiminen ja välittäminen useista eri näkökulmista avasi tärkeän historiallisen perspektiivin tarkastella tämän päivän koreografian haasteita ja tuoda esiin ajan ilmiöitä. Sivuaskel 2007 viritti 50 vuoden aikajanan, jossa koreografiaa käsitteenä, taiteen käytäntöinä ja taideteoksina tarkasteltiin monista suunnista.

Yvonne Rainerin tuotantoa ajassa elävänä ilmiönä tuotiin esiin monin tavoin ja Rainer osallistui henkilökohtaisesti festivaaliin monessa eri roolissa. Sivuaskel esitti hänen uusimman koreografiansa AG Indexical, with a little help from H.M. vuodelta 2006. Neljän vahvan naistanssijan esittämä teos oli Rainerin comeback livekoreografian pariin ja samalla hänen uusi näkemyksensä George Balanchinen koreografiasta Agon (1957) Stravinskin musiikkiin.

Sivuaskel-festivaalilla esitettiin myös Yvonne Rainerin 1960-luvun avainteos Trio A, joka nähtiin ensi kertaa Suomessa ja kahtena eri versiona samassa illassa: Sini Haapalinnan, Pia Lindyn ja Satu Palokankaan suomalaisrekonstruktiona sekä Yvonne Rainerin ja hänen tanssijoidensa Pat Cattersonin ja Emily Coatesin esittämänä. Rainer, Catterson ja Coates pitivät Sivuaskel-festivaalilla myös Trio A masterclass -työpajan.

Yvonne Rainer kuratoi Sivuaskel-festivaalille avantgardististen elokuviensa retrospektiivin, jossa nähtiin kaksi hänen viimeisintä feature-elokuvaansa MURDER and murder (1996) ja Privilege (1990), videoinstallaatio After Many a Summer Dies the Swan: Hybrid sekä Charles Atlasin videodokumentti ja -muotokuva Rainer Variations.

Sivuaskel 2007 -festivaalin vieraina nähtiin myös kaksi eurooppalaista ryhmää, joiden teokset ja työskentelytavat tarjosivat kiintoisan rinnastuksen postmodernille tanssille tänä päivänä. Euroopan kiinnostavimpiin nykykoreografeihin lukeutuva sveitsiläinen Gilles Jobin toi Suomeen kuuden tanssijan ryhmäteoksensa Steak House. Hollantilais-itävaltalainen koreografi Frans Poelstra ja dramaturgi Robert Steijn esittivät J.S. Bachin Goldberg-variaatioihin perustuvan menestysteoksensa Frans Poelstra, his dramaturge and Bach. Sivuaskelen ohjelmaan kuului myös taiteilijakeskusteluja sekä seminaari, joka sisälsi mm. Yvonne Rainerin luennon From a Corner of the 60s. Kurssitarjontaan kuului amerikkalaissyntyisen Susan Rethorstin kahdeksanpäiväinen koreografiaworkshop sekä Robert Steijn tanssidramaturgiatyöpaja.

Koreografisia unelmia 2000-luvulla

Vuoden 2009 festivaalin teemana oli koreografiset unelmat 2000-luvulla. >> Sivuaskel/ Side Step Festival 2009